28 Ağustos 2009 Cuma

AFAAN OROMOO


Afaan Oromoo afaan saba guddaa,
Siini hojjatanii Oromoonni hundaa.

Afaan Oromoodhaa yeroo xiqqo dura,
İttiin baratamnee akkanumajjiraa,
Bakka tana gehee hamdiidha gaa arra,
Ani gama kiyyaan gammachuun tan biraa,
Galata rabbii mee maalumaan himaa,
Amma gammachuudhaa wiliis gammachumaa,
Kan itti barannuus afaan keenyumaa,
Wilii barachuudhaaf mirga guutu qabnaa,
Qubee barachuudhaaf maalif harkifannaa,
Silaa osoo beynee mataa dura taanaa,
Mirga gaarii qabnaa barachuudhaaf ammaa,
Qubee afaan keenyaa baradhaa yaa nama,

Xiqqaa fii guddaadhaan kan dhalaa fi dhiiran,
Hawwaniif manguddoon kan dubraa dhiiraa,
Barnoota baradhaa boruu miti arraa,
Mirga barachuudhaa arkanneeti jirraa,
Kanaafuu barachuu eegaalaa ammarraa.

Guyyaanis nuuf ifee halkan nuuf barihee,
Afaan Oromoodhaa kan barnoota tehee,
Qabsoo gootaatiin nuus birallee gehee,

Oromiyaa mara keysa naannoolee hundaatti,
Baratamaajjira afaan Oromoottii,
Warreen fedhii qaban dhiiraa dhalaadhaan,
Barachutti jiran afaan Oromoottii,
Xiqqaa guddaadhaan hanga manguddoottii.

Barnoota keenyarraa of boodan deebinuu,
Doktor piroofeesar masteer hanga taanuu,

Biyyoonni adda addaa beekkumsaan kutanii,
Ji'arra koranii qorachujjiranii,
Tolchan janna malee wahi balleessanii,

Beekkumsa qabaniin hujii mullisanii,
Boodannu dhiisanii isaan nu dabranii,
Nutiis numa geenya bakka isaan gayan,
Bifa nu laalanii maaf nu tuffatanii,

Awwaalamnee turree gadigaloo namaa,
Mirga keenya dhabnee galgalaa ganamaa,
Rakkoon dabarsine wahi takkaa lamaa,
Sun hundi dabartee hin jirtu gaa amma,

Harargee,Sidaamoo,Arsii Wallaggaa fi Baalee,
Marti Oromootaa baradhaa qubeellee,
Jaaruuf Oromiyaa boonsisuuf ammallee,

Qubee Oromootiin barruun waliif galaa,
Jaarmaya wallaalummaa cabsaa bahaa hulaa.

Afaan Oromoodhaa hin hafu dhokatee,
Dagaagee haa guddatu barruudhaan dhihaatee,
Mataasaa danddayee biyya akka guddisu,
Aanaan keenya hundi barreessee haa dubbisu,
Oromootaan arra ifa bahee.

Afaan Oromoodhaa kan barnoota tehee,

Yaa ilmaan Oromoo dhaamsaan isiniif dhaamaa,
Kan dabrerraa baraa hin tahinaa jaamaa,

Oromummaa keenya jabaannee haa beynuu,
Afaan saba keenyaa kaanee haa gabbisnuu.

Dhiiga gootaatiin magartee guddattee,
Wareegama qaaliin arra ifa baatee,
Qubee afaan Oromoo jechuun moggaafamtee,
Gammadi yaa qubee haqni kee mullatee.

Yaa qubee qooqa saba guddaa,
Siini barreesina seenaa keenyaaf aadaa,

Bu'aa kee ni beynaa wahi dagannaa,
Waan barbaanne hunda siini barreysinaa,

Laafaa fi Jabaa dheeraa fi gabaabaa,
Sirna tuqaaleetis hundaahuu ni qabaa,
İtti fayyadamuuf wahi nama dhibaa,
İrra butaa hudhaan seenu ja'atuu qabaa,
Gammadi yaa qubee qooqa Oromootaa,
Kan bu'aa kee beeku hundi si jaalataa.

Gammadi yaa qubee hayni kee mul'atee,
Kan dur si tuffatu hara si jaalatee....X2.
BY İBRAHİM MOHAMMED ABDELLA(BARARTİ).



26 Ağustos 2009 Çarşamba

ODE TO ODAA


According to Egyptian mythology
İts leaves were used as medicine by our ancestry.
Odaa-
The great sycamore tree
Home of the brave on land of the free.
My people gather from every constituency
To participate in chaffe meetings that is Oromo democracy.
Gadaa-
Long before even Plato knew about it
My people have been practicing it.
Nancy Pelosi and Nicolas Sarkozy
Got nothing on Oromo democracy.
This pragmatic and egaliterian system
Don't you mistaken it for a phantom.
İt is real!
My forefathers invented it
We still have the Odaa to show for it
A forty year cycle with eight years term
Five parties tasked to run the system.
Sitting under the Odaa tree issues to address
Elections and rule of law by Oromo congress.
With the wisdom of cabinet members and council of elders
Redress of grievances with judicial independence
What more one can ask for?

20 Ağustos 2009 Perşembe

BAKHULEE


Bakhulee jedhamaa jiraa nyaanni fooyyeessaa,
Bakki irraa dhufuus laga yaatuu keeysaa,
Bakki inni itti gurguramuus MAGAALAA SOQAA keeysaa,
Waa qissaa qissaa bakhulee jabeessaa,...X2
Akka bunaa fi jimaa dikhetti dhiheessaa,
Mataa gubbaadhaa gad qottii joolleerraa fageessaa,
Nama singiggeessaa ifirraa qabbaneessaa,
Safii namarraa balleessaa saanaan dhiheessaa,
Dhaabuun isaa sin dhibuu khataaruma kheysaa,
Firraa irraa dhiqaa xirracha biyyee kheysaa,
Yeroon si dhaqqabaa jala shidaa bobeeysaa,
Qushaashaan sin cinquu Haashimi bilcheeysa,
Soogiddan barbaachisuu if keessaa qaba mi'eysaa,
Waa qissaa qissaa bakhulee jabeeysaa,
Akka bunaa fi jimaadhaa dikhetti dhiheessaa,
Beela balleysaa dhaabuu jajjabeysaa,

Bakhulee abbaa iimaana ziqii,
Khanaafuu qabdaa yerumaan natti siqii,
Disxii qabdaa yerumaan natti lixii,
Lama nyaannaan joolleen hirriiba dibii,
Sadii nyaannaan anaafi atiis hirriiba dibii,
Yaa intal natti as siqii,.

16 Ağustos 2009 Pazar

GAAFATTİİ CALANQOO(KUTAA 3)


...İsaan isaan jechaa maaliin oolaa mitii,
yoon hime hoo maali kaleen arraa mitii,

Masaanuun Oromoo bineeyyiin akkanaa,
İsaan isaanumaa nu hundi ni beeynaa,
Maaltu gaa ja'amee Nafxanyaadhaan baanaa,

Dirreen seenaadhaa sun dirreen gootowwanii,
Dirreen murti guutoo dirreen jeynawwanii,
Dirree sani kunoo CALANQOON baananii,
Asii bar abbootiin kumaatam tahanii,
Bakki itti dhuman roorroo deebisanii,
Eeboodhaafi seyfiin wa jiqraan a'anii,
Kuun osoo harca'uu gubbaan utaalanii,
Afaan madaafaallee subbaan cuqqaalanii,
Bakki itti dhuman lafee harcaasanii,
Dirree sani kunoo CALANQOON baananii,
Tulluuleen gurguddoon jalli lafee sanii,
Kaabii oyruu keeysaa lafeedha seetanii,
Mee haadhaati laalaa jilba OROMTİCHAA kan abbaa keessanii,
Biyyeen nyaachuu diddee lafee gaafa sanii,

Hoggaa habaleedhaan mormi shalagamee,
Hoggaanis eeboodhaan cinaachi diramee,
Hoggaadha mana shiriin mormi mogalamee,
Hoggaani madaafaan foon saa kishifamee,
Dhiyni isaa hoo ka gaafas naqamee,
Laata dhiiyni wayi yaa'ee laga simee,
Moo dhiiga jaraatiin walitti laaqamee,
Lafeen kunoo teysii dhiiyni maalif dhumee?

Hin banne dhiyniniis bakka jiru jiraa,
Dhiyni namaan baduu dachii keeysa turaa,

Dhiiyni gad naqamee biyyeen wal arkannaan,
Numa tura malee hin badu abadan,
Ja'anii abbootiin dur hoggaa makmaakan,
Wallee joollummaadhaa naan galle ture an,

Hangam yoo turellee dhiiyni biyyee keessaa,
Yeroo saa eeggatee hin oolu meyruu saa,

Kamurti guutootiis meyri dhiiyni saanii,
Numa kana kunoo meyri dhiiga sanii,

Mee joolleen İTUUDHAA KA CARCARCARİİ dhuftan,
İlmaan ANNİYYAATİİS kan gammoojjii dhuftan,
Kan AFRAN QALLOOTİİS warri as jiraattan,
OROMOON martinuu warri kutaa bahaa tirraa as dirmattan,
Gaafii takkaan qabaa akka naaf deebiftan,

Qabrii abbaa keenyaa nu hundi ni beynaa,
Tan abbaa guddaa hoo mee eenyu gaafannaa,

Abbaan guddaan du'uus bar du'en ja'amuu,
Du'a dhiiraa du'ee tan itti kabajamuu,

Awwaalchi isaatiis ganda keessaa mitii,
Bakkittoo beekkamtuu tan seena qabeettii,
Dirree sani kunoo calanqoon lolaatii,

Seenaa dirree sanii durattuu ni beynaa,
Beekaa usne malee arra ni dubbannaa,
Lafee abbootii teenyaa arra irra dhaabbannaa,
Meekoottaa gaaddisaan odaarra dhaabbannaa,
Siidaa yaadannoodhaa siideysuudha qabnaa,

GAAFATTİİ CALANQOO jarri gubbaa dhufnaan,
Dhufa NAFXANYOOTAA tulluurraa lallabnaan,
Bokkuun herragamee lolli weyraramnaan,
Caayaan bakkaa kaatee roorroon gali jannaan,

İlmaan BAREENTUMAA walillallabanii,
Abdullaa mootillee if maddii buusanii,
Lolaniiti turan lubbuu wareeganii,

Silaa maal godhan gaa dubbiin daba haftee,
İsaan harka duwwaa jarri kan hidhatee,
Madaafan dhaqqabduu Eeboon yoo darbamtee,
OROMOON tun eysaa onnee qofaan loltee,
Jarri tumsa qabaa bargamaatillee;dirmachuun ni dhuftee,
JEEYNOOTİİN CALANQOO akkas cal taatee,
Achii as Oromoon tan dur Abbaa Biyyaa gabra namaa taatee,
NAFXANYAAN gaafasii ganda keessa galtee gooftaa keenya taatee,
Afaan keenya hafee SİMAA BALUUN dhuftee,
Jaarsi gabbaar tahee jaartiin qunnaa fuutee,
JAHANNAM AKKANAA OSOO ADDAN CİTİN BARA DHİBBA GUUTEE,
Arra rabbi hamdii sun hundinuu haftee,
Hammi dhumees dhumee kan hafee bariitee,
DAADEEN MALKANYOOTAA QARRİNFOON NAFXANYAA BUBUQQAATEE,
Dubbiin miila bakar achi buutee taatee.(XUMURAME).
by ibrahim mohammed abdella(bararti)
http://diredhawa.blogspot.com






15 Ağustos 2009 Cumartesi

TANİİN JAALLE SUMA...




Gaafa roobni roobe Karrayyuun mandi'aa,
Eysumaa naa baate yaa bareedduu akka ji'aa,

Barzaafiin mukumaa maaltu gamaa fide,
Taniin jaalle sumaa si maaltu na fide,

yaa Adaree biyyoodhaa Karra hammarreysaa,
Jijjigarraan gad laali magaalaa Hargeysaa,
Kee garaan ne dheysaa kiyya eysaan geeysa.
by ibrahim mohammed abdella(bararti)
http://diredhawa.blogspot.com

SOBA



Sobni karaan qabu yeroo takka malee,
Lammatan deebi'u karaa irra dabre,

Karaan sobaan dabran deebiin nama dhibaa,
Dubbiin nama sobaa afaan isaa dhibbaa,

Namni soban beeyne sobaan hin bitamuu,
Du'ee dabra malee dhugaa maleen himuu,

Namni soba bare afaan qoraafataa,
Gaafa dhugaa arke mataan lafa qotaa,

Sobduun namaa mitii namuutuu ni beekaa,
Beekaa dantaa saatiif cubbuudhaan kakataa.
by İbrahim mohammed abdella(baraarti)
http://diredhawa.blogspot.com

11 Ağustos 2009 Salı

OROMİAN GİRLS ARE THE BEST


OROMİAN GİRLS

HİSPANİC GİRLS ARE PRETTY,
RUSSİAN GİRLS ARE SMART,
BUT İT TAKES AN OROMİAN GİRL
TO WİN A FELL'S HEART.
PHİLLİPİNO GİRLS ARE TAN,
JAMAİCAN GİRLS GOT FLOW,
BUT WHEN YOU WANT THE BEST LOOKİNG GİRL,
OROMİA İS WHERE YA GOTTA GO.
WHİTE GİRLS ARE WİLD,
BLACK GİRLS ARE FUN,
BUT AN OROMİAN DYME İS NUMBER ONE!
GİRLS WİLL BE GİRLS.NORTH,SOUTH,EAST,WEST.
BUT A CHİCK OUT OF OROMİA
ALWAYS RATES THE BEST.
TO ANY MAN WHO READS THİS AND
TRULY WANTS TO KNOW
İF YOU HAVE AN OROMİAN GİRL,
YOU SHOULD NEVER LET HER GO!!!
by İBRAHİM MOHAMMED ABDELLA(BARARTİ)
http://diredhawa.blogspot.com





SHAGGOOYYEE


SHAGGOOYYEE

Nama maqaan Fahmii maal irraa gaafattaa,
Hamartilleen qabuu maal narraa baafatta,
Warri kheenya hamaa kheysaan habruu gamaa,
Yoggaa gala deemtu wahiin sitti dhaama,
Hallayyaan kullubbuu sindee malee hin nyaattuu,
Sindeen sun roga malee hin taatuu,
Tujjaara heerumuun hiree malee hin taatuu,,
Kheenya gumoo galaa jalli odaa suutaa,
Hantuutaa salaatu bashoon gosaa fuuta,
İbiddaan bobeessaa daaraan barbadeessaa,
Jaalalaan odeessaa rafte moo dhageessaa,
Looniin bobbaa yaasaa, loon loonirraa maysii,
Gororri khee deymaa harkarrannaa beysi,.